Kaksoset eivät ole kuin kaksi marjaa

Helpotuksekseni ultrassa kerrottiin, että kaikki on hyvin ja sykeääniä olikin yhden sijasta kaksi

Raskauteni eteni voimakkaammin ja raskaammin, kun odotin kaksosia. Toki raskausaika on aina valmistelua vauva-arkeen, mutta kaksosten kohdalla olimme taas uuden äärellä. Tällöin huomasin pohtivani ihan konkreettisia asioita kaksosten tulevana äitinä: millainen synnytyskuvio olisi kaksosten kohdalla? Entä jos vauvat itkevät yhtä aikaa?

"Miten molempien vauvojen tarpeisiin vastataan?"

Kokonaisuudessaan raskausaika ja synnytys menivät kuitenkin hyvin. Kaksosten kohdalla raskautta seurattiin normaalia tiiviimmin ja minusta pidettiin koko ajan hyvää huolta. Liityin jo raskauden aikana myös monikkoperheyhdistykseen, josta sain parhaat vinkit kaksosten äitinä olemiseen. Tässä vaiheessa tiesin, että on valtava rikkaus odottaa kaksosia.

Heitä yhdistää vain sama syntymäpäivä ja elämänvaihe 

Vauva-ajan jälkeen kaksosten yksilölliset erot alkoivat korostua selkeästi. Heille alkoi muodostua omat yksilölliset tarpeensa, joihin toki vanhempana halusin vastata. Kaksosten erilaisuus ei juurikaan mietityttänyt minua eikä minulle tullut mieleenkään vertailla heitä toisiinsa. Perusperiaatteet vanhemmilla on ja pysyy. Etenkin kaksosten kohdalla turha hössötys oli jätettävä kiireessä pois. 

Heistä ei tehty perheen päähenkilöitä, vaan heidät kohdattiin samalla tavalla kuin muutkin perheenjäsenet.

Sisarussuhde ja kaverisuheet

Vaikka he ovatkin selkeästi yksilöitä, olen koko ajan seurannut heidän läheistä sisarussuhdettaan mielenkiinnolla vierestä. Onhan heidän suhteensa erilainen kuin muiden sisarustensa kanssa. He kuitenkin jakavat samat elämänvaiheet keskenään, mikä onkin johtanut siihen, että vanhempana minun ei ole tarvinnut huolehtia siitä, jääkö jompikumpi heistä kokonaan yksin.

Toisinaan jään silti miettimään sitä, että olisiko minun pitänyt äitinä ottaa enemmän roolia kavereiden hankkimisessa. He liikkuivat pitkään kahdestaan. Vasta 10 ikävuoden jälkeen heille alkoi muodostua selkeämmät kaveriporukat sekä koulun että harrastusten kautta. 

Etenkin aluksi oli hankala tietää, miten pojat itse halusivat valita kavereitaan. Seurasiko toinen veljistä vain veljensä perässä kavereiden luokse? Vai halusiko hän olla myös juuri veljensä valitsemien kavereiden kanssa? Kun molemmille alkoi muodostua enemmän omia harrastuksia ja omia kiinnostuksen kohteita, saivat kaksoset selkeästi enemmän myös omia kavereita yhteisten kavereiden lisäksi.

Vastakohdat täydentävät toisiaan

Pojat ovat nykyään 14-vuotiaita ja melkein kuin toistensa vastakohtia. Toinen muistuttaa selkeästi enemmän äitiään ja toinen isäänsä; he ovat täysin eri näköisiä, eri kokoisia ja heillä on erilaiset luonteet. Kaksosten erilaisuus näkyi jo varhaisessa vaiheessa heidän toiminnassaan siten, että he täydentävät toistensa tekemistä. 

"Lapsuusajan leikeissä toinen saattoi hoitaa asennuksen, kun toinen hoiti ajamisen." 

Tämä onkin johtanut siihen, että kummankin vahvuudet kehittyvät selkeästi omilla saroillaan ja pojat tänä päivänäkin täydentävät toisiaan, minkä takia heidän suhteensa on säilynyt lämpimänä ilman sen suurempia kinasteluja.

Perheen ulkopuoliset kuitenkin aina ja yhä edelleen ihmettelevät kaksosten erilaisuutta, heidän erilaisia luonteenpiirteitä ja fyysisiä erojaan. Ulkopuoliset harvoin näkevät heitä yksilöinä, vaan muiden silmissä he ikään kuin muodostavat kahdestaan yhden yksikön. 

Pojat ovatkin ärsyyntyneitä siitä, että heitä vertaillaan keskenään. Uskonkin kaikkien kaksosten kohtaavan samanlaista ihmetystä. Meidän perheen kaksoset eivät ole identtisiä, he vain sattuivat syntymään saman päivän aikana.

Vinkkejä kaksosia odottaville ja kaksosten vanhemmille:

• Vauva-aikana syötä ja laita lapset nukkumaan samaan aikaan.
• Keskity tärkeimpiin asioihin. On ihan turhaa miettiä soseen makua, vaan vanhanaikainen maalaisjärki on avainasemassa.
• Ikuista eri tilanteita kasvun varrelta. Niihin on mukava myöhemmin palata, varsinkin kun vauva-arki kaksosten kanssa on niin kiireistä, että muistot eivät välttämättä jää yhtä vahvasti mieleen.
• Ota ja pyydä apua tukiverkostoltasi. 
• Harkitse monikkoperheyhdistykseen liittymistä. Sieltä saa hyviä vinkkejä arkeen.