Lapsen hampaiden kehitys maitohampaista pysyviin hampaisiin
Hampaiden kehitys on pitkä prosessi, joka alkaa yleensä noin puolen vuoden iässä ja jatkuu aina alakouluun asti. Ensimmäisenä puhkeavat maitohampaat, joita tulee suuhun kaikkiaan kaksikymmentä. Prosessi jatkuu, kun maitohampaat alkavat vaihtua pysyviin hampaisiin esikoulu- tai alakouluiässä.
Hampaiden kehityksessä on paljon yksilöllisiä eroja, eikä vanhempien tarvitse huolestua, jos hampaiden puhkeamisessa tai vaihtumisessa kestää.
Olen hammaslääkäri Karri Åberg ja tässä artikkelissa ja videolla kerron lasten hampaiden kehityksestä; maitohampaista, pysyvistä hampaista ja hampaiden vaihtumisesta.
Mitä ensimmäisistä hampaista kannattaa tietää?
Maitohampaat puhkeavat lapsen suuhun hyvin yksilöllisessä tahdissa, ja toisilla voi mennä pidempäänkin ennen kuin koko hampaisto on valmis. Lapsen suun hyvinvointiin ja hampaiden kotihoitoon on kuitenkin tärkeä kiinnittää huomiota heti ensimmäisten maitohampaiden puhjettua.
"Hampaat kannattaa myös tarkistuttaa ammattilaisella jo hyvissä ajoin, viimeistään kolmen vuoden iässä."
Neuvolan kautta varattavat ensimmäiset hammastarkastuskäynnit ovat yleensä hammashoitajalle tai suuhygienistille. Jos lapsen kanssa käy lisäksi myös hammaslääkärissä, niin katsotaan tarkasti hampaiden kunto ja lisäksi lapsen purennan kehitys. Purentaan on tärkeää kiinnittää huomiota jo lapsena, koska väärä purenta on vaikeampi korjata aikuisiällä.
Perustarkastuskäyntien lisäksi hammaslääkärissä voi olla myös tarvetta käydä, jos jokin lapsen suun tai hampaiden kunnossa erityisesti mietityttää.
Milloin pysyvät hampaat puhkeavat?
Maitohampaat alkavat vaihtua pysyviin hampaisiin yleensä aikaisintaan noin kuuden vuoden iässä. Maitohammasta voi heilutella reilustikin, koska pysyvä hammas tulee tilalle sitä nopeammin, mitä aiemmin maitohammas tippuu. Tyypillisesti ensimmäisenä vaihtuvat etuhampaat. On kuitenkin hyvä muistaa, että maitohampaiden taakse puhkeaa aikaisin myös uusia pysyviä hampaita.
"Ensimmäiset pysyvät takahampaat ovat herkkiä reikiintymiselle".
On erittäin tärkeää, että takahampaita hoidetaan alusta lähtien hyvin. Vaikka tyypillisesti maitohampaat lähtevät esikoulun tai ensimmäisen kouluvuoden aikana, on niiden korvautumisessa pysyvillä hampailla paljon yksilöllistä vaihtelua. On myös tavallista, että hampaat voivat kehittyä eri tahtiin eri puolilla suuta. Vanhemmilla ei ole siis syytä huoleen, jos esimerkiksi toista etuhammasta ei ala kuulua.
Jos maitohammas näyttää jäävän pysyvien hampaiden joukkoon, voi asia olla hyvä selvittää röntgenillä. Joissain tilanteissa pysyvä hammas voi puuttua myös synnynnäisistä syistä. Jos pysyvää hammasta ei tule, voi maitohampaan antaa olla suussa niin pitkään kuin mahdollista. Joskus jopa eläkeläisillä voi nähdä maitohampaita, jotka ovat korvanneet pysyvän hampaan ja ajaneet hyvinkin pitkään asiansa.
Videollani kerron lisää lasten hampaiden kehityksestä ja mitä siinä kannattaa huomioida.
Voihan viisaudenhampaat!
Viimeisenä suuhun puhkeavat viisaudenhampaat, jotka ilmestyvät yleensä vasta noin kahdenkymmenen vuoden iässä. Joillakin viisaudenhampaat voivat jäädä myös kokonaan tulematta. Viisaudenhampaat eli kolmannet poskihampaat mahtuvat nykyihmisillä yleensä huonosti suuhun.
Tämä johtuu siitä, että nykyihmisellä on pienempi leuka, ravinto on pehmeämpää ja hampaita ei käytetä enää samalla tavalla työkaluna. Monilla viisaudenhampaat aiheuttavatkin ongelmia, koska niillä ei ole välttämättä tarpeeksi tilaa kasvaa, jolloin ne helposti tulehtuvat tai reikiintyvät. Tästä syystä viisaudenhampaat joudutaankin usein poistamaan.
Karri Åberg
Hammaslääkäri
Hoidan aikuisia ja lapsia ja teen toimenpiteitä laaja-alaisesti. Erikoisosaamistani ovat esteettinen hoito ja kestävät keraamiset paikat. Olen tehnyt paljon töitä pelkopotilaiden kanssa.
Ajan vastaanotolleni voit varata Herttoniemeen Hampaasi hammaslääkäriasemalle tai valita Pihlajalinnan hammasklinikan.