Kun urheileva lapsi valittaa kipua, on syytä kuunnella – kasvukivuista puhumisen voi unohtaa
Urheilevan lapsen rasitusvammojen taustalla on usein kasvutumakkeiden kipeytyminen, joka johtuu kasvutumakkeeseen kohdistuvasta vedosta.
Rasitusvammakipu on yleensä lievää. Aluksi kantapää, polvi tai selkä on kipeä treenien jälkeen, mutta pitkittyessään rasitusvamma kipuilee myös muulloin.
Kun
urheileva lapsi valittaa kipua, häntä tulee kuunnella.
Vastaanotollani törmään usein tapauksiin, joissa kipu on
jatkunut viikkoja, mutta vaiva tulee vanhemmille yllätyksenä.
Olen liikuntalääketieteen erikoislääkäri Lauri Alanko ja tässä artikkelissa ja videollani kerron, mistä lasten ja nuorten rasitusvammakivut johtuvat ja miksi ne ovat yleistyneet. Videollani kerron enemmän ajatuksiani lasten liikkumattomuudesta ja liikkumisesta lapsen ehdoilla. Kerron myös erilaisista rasitusvammoista tarkemmin.
Kasvupyrähdyksen aikaan treenaamista tulee vähentää
Rasitusvammat syntyvät, kun kuormitus on suurempaa kuin mitä keho pystyy ottamaan vastaan. Koronapandemia toi ongelman hyvin esille. Rasitusvammojen määrä laski pandemian alussa, mutta kun kesällä 2020 harrastusten pariin palattiin pitkän toimettomuuden jälkeen, nousi kuormituksen määrä niin yllättäen, että myös rasitusvammojen määrä kasvoi.
"Liian suuri rasitus aiheuttaa mikrovaurioita ja pieniä vammoja, jotka ajan kuluessa pahenevat."
Rasituksen jatkuessa luuhun muodostuu rasitusmurtuman esiasten, ns. osteopatia, jolloin luun aineenvaihdunta heikentyy ja luussa nähdään turvotusta. Mikäli rasitusvammaa ei päästä hoitamaan ajoissa, vamma etenee lopulta murtumaksi, kun kuorma jatkuvasti ylittää kudoksen keston.
Kasvupyrähdyksen aikaan kasvutumakkeet ovat kovilla. Olen työssäni huomannut, että usein juuri tässä vammojen kannalta kriittisessä vaiheessa treenien määrää/intensiteettiä kasvatetaan, vaikka kasvupyrähdyksen ajaksi treenaamista tulisi vähentää. Ymmärrän kuitenkin, että nuorten valmentaminen onkin vaikeaa, yhdessä joukkueessa kun voi olla biologisesti hyvinkin eri kasvun vaiheessa olevia nuoria.
Myös seuran vaihtaminen voi altistaa rasitusvammoille, kun treenien määrä/laatu muuttuu.
"Suosittelenkin siis kiinnittämään huomiota siihen, että uuden seuran myötä harjoitusten määrään, kestoon ja intensiteettiin kiinnitetään erityisesti huomiota."
Taustalla usein lasten liikkumattomuus
Rasitusvammojen yleisyyteen vaikuttaa myös lasten liikkumattomuus. Urheiluharrastuksen aloittava lapsi saa helposti rasitusvammoja, jos ennen harrastuksen aloittamista liikuntaa on ollut arjessa vähän.
Tästä syystä en voi tarpeeksi korostaa, kuinka tärkeää olisi motivoida lapsia liikkumaan omaehtoisesti. En ole ainoa lasten ja nuorten liikuntavammoja hoitava lääkäri, joka on huomannut vastaanotollaan rasitusperäisten vammojen yleistyneen viime vuosina. Itseni lisäksi myös kollegani ovat tilanteesta huolestuneita.
"Liikkumattomuuden lisäksi muita syitä rasitusvammojen lisääntymiseen on liian yksipuolinen harjoittelu."
Nykyisin keskitytään liian nuorena harjoittelemaan vain yhtä lajia, vaikka tutkimusten perusteella tiedämme hyvin, että varhainen erikoistuminen ei tuo etuja. Sen sijaan vammojen osalta haittavaikutukset ovat merkittäviä verrattuna monipuoliseen harjoitteluun.
Urheileva nuori ei valita turhaan
Urheileva nuori haluaa lähes poikkeuksetta itse aina treenata, eikä siksi välttämättä kerro kivusta. Kun nuori siis valittaa kipua, tulee siihen suhtautua vakavasti. Kyse ei ole kasvukivuista vaan syy pitää tutkia.
Lasten ja nuorten rasitusperäiset vammat ilmenevät yleensä alaraajoissa. Tarkempiin kuvauksiin erilaisten rasitusvammojen hoidosta, pääset tutustumaan alla olevien linkkien kautta.
Kun vastaanotolleni tulee nuori, joka kertoo akillesjänteen olevan kipeä, voin lähes poikkeuksetta todeta, että kipu on todellisuudessa kasvutumakkeessa. Poikkeuksen tekevät ne tilanteet, joissa kivun alku voidaan yhdistää traumaan. Kasvuikäisillä jalkaterän alueen yleisin rasitusvamma on Severin tauti.
Jokainen ponnistus, suunnanvaihto, alastulo ja käännös kiskoo kasvutumakkeita , mikä lopulta aiheuttaa rasitusvamman. Sääriluun alueella esiintyvä Osgood shlatterin tauti on yleisin nuoren urheilijan polvikivun aiheuttaja.
Lonkan ja lantion alueen kasvutumakevammat ovat vähemmän tunnettuja, mutta huolestuttavan yleisiä. Niitä syntyy etenkin, kun harjoittelu on liian yksipuolista.
Aikuisista jokaisella on selkä joskus kipeä. Lapsilla ei ole sellaista kuin hyvänlaatuinen selkäkipu. Selkäkipua voi seurata aivan enimmillään viikon ajan, jonka jälkeen on syytä suunnata lääkärille. Jos minulla on pienikin syy epäillä, että kyse on selän rasitusmurtumasta, selkä kuvataan ja syy selvitetään.
Lapsen omaehtoisessa liikkumisessa ja harjoittelussa tulee löytää juuri hänelle sopiva balanssi. Lasten ja nuorten liikkumisessa tärkeintä on kuunnella ja kannustaa. Toki urheilu saa olla myös tavoitteellista, mutta kaiken keskiössä tulee aina olla lapsi ja hänen toiveensa.
Lauri Alanko
Liikuntalääketieteen erikoislääkäri
Olen toiminut liikuntalääketieteen erikoislääkärinä yli 15 vuoden ajan niin vastaanotolla kuin kentän laidallakin. Olen perehtynyt urheilun asettamiin vaatimuksiin hoidon ja kuntoutuksen suhteen, oli sitten kyseessä rasitusvamma tai tapaturma, ylikuormitus, astma tai muu liikkujan ongelma. Hoidan liikkujia harrastelijoista ammattiurheilijoihin, juniori-ikäisistä veteraaneihin. Kokemukseni eri lajeista on laaja, niin eri palloilu- kuin jäälajit mutta myös mm. miekkailu, voimistelu tai kestävyysurheilu ovat tuttuja. Toimin Suomen Palloliiton lääkintävaliokunnan jäsenenä sekä eri lajien joukkueiden lääkärinä.
Ajan vastaanotolleni voit varata Pihlajalinnan tai Mehiläisen verkkoajanvaruksen kautta.