Raskausviikko 33
Vihdoin sain käydä raskaushieronnassa
Suositusten kautta löysin tämän raskauden aikana äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutin Janna Rosenqvistin, joka on myös liikuntalääketieteen maisteri ja pilatesohjaaja.
Olen siis päättänyt tehdä kaikkeni, jotta liikunta ja turvotuksen ennaltaehkäiseminen, olisi mahdollisimman tehokasta viimeisten raskausviikkojen aikana. Turvotuksesta kerroin lisää viikon kirjoituksessa.
Ensikäynti Jannalla oli todella mielenkiintoinen ja ensivaikutelma hyvin positiivinen. Ajattelin mielessäni, että ensimmäisellä vastaanottokäynnillä, kerron haluavani ehkäistä turvotusta ja sitten hieronta alkaa. Mutta ensin Janna teki tilanteestani perusteellisen kartoituksen.
Hän kysyi alkuhaastatellussa tuntemuksistani ja haasteistani ja kävimme läpi paljon hyödyllisiä asioita. En ollut ymmärtänyt, kuinka moneen eri asiaan lantionpohjan fysioterapialla voidaan vaikuttaa. Itse asiassa en edellisen raskauteni aikana edes tiennyt, että on olemassa raskausajan fysioterapiaa, jossa keskitytään hoitamaan raskauden aikaisia vaivoja ja kehoon kohdistuvia muutoksia.
Päätimme, että omalta osaltani riittää raskausajan hieronta, koska turvotus ja liikkuvuuden säilyttäminen ovat suurimmat haasteeni, toiveeni ja tavoitteeni. Hieronnalla käsitellään lonkan aluetta, lantiota, selkää ja alaraajoja, jotta saadaan ne rentoutettua. Lisäksi hieronnalla tehostetaan imunestekiertoa (lymfa), joka helpottaa mahdollista turvotusta.
Kun verenkierto vilkastuu, lisääntyy myös hapen saanti ja kuona-aineiden poistuminen tehostuu sekä äidillä että sikiöllä.
Jos haluat lisätietoa, niin olemme Jannan kanssa kuvanneet blogivideoita. Mukana raskaushieronnan lisäksi myös raskausfysioterapia, jonka avulla voidaan vielä tehokkaammin helpottaa monia odotusajan fysiologisten muutosten aiheuttamia ongelmia.
Hieronnassa makasin kyljelläni ja sain erilaisia tyynyjä tukemaan vatsaa ja hieronta-asentoa. Heti alussa Janna jo huomasi, että lantionpohjani on kireä ja moni lihas aika jumissa. Hieronta oli kuitenkin hellävaraista, eikä sen enempää sattunut tai mitenkään tuntunut epämiellyttävältä.
Jo heti seuraavana aamuna, kun nousin sängystä, oloni tuntui paljon kevyemmältä kuin edellisenä aamuna. Meillä on kotona paljon rappuja ja niitä kiivetessä huomasin, kuinka jalat liikkuivat paljon paremmin ja polvi nousi ihan eri tavalla. Varasin saman tien uuden ajan.
Neuvolakäynti
Viime viikon perjantaina kävin taas neuvolassa. Omalta osaltani tällä kertaa oli tärkeintä keskustella synnytystavan arvioinnista. Rautavarastojeni (ferritiinin) tilanne minua huolestuttaa, mutta olen menossa asiasta keskustelemaan ensi viikolla omalle gynekologilleni. Ferritiinistä ei juurikaan neuvolassa välitetä, vaan mitataan yleensä vain hemoglobiini. Tällä kertaa neuvolassa sormenpäästä mitattava Hb on 120. Tämä on täysin linjassa viikolla 31 mitattuun laboratorion HB-tulokseen, joten ainakin omalla kohdallani sormenpäämittaus vaikuttaa ihan luotettavalta. Verenpaine on pysynyt edelleen matalana 108/68 ja kohdunpohjan korkeus on jo 31 cm. Sikiön syke ja liikkeet ovat normaaleja.
Esikoiseni synnytys tapahtui sektiolla ja synnytystavasta olen käynyt keskustelua neuvolassa koko raskauden ajan. Sovitaan, että terveydenhoitajani tekee äitiyspoliklinikalle lähetteen synnytystavan arvioinnista. Asian etenemisestä kerron lisää myöhemmin.
Synnytyksen lähestyessä, pelko lisääntyy päivä päivältä. Viime kerralla yritin ottaa etukäteen selvää kaikista mahdollisista asioista. Kävin erilaisissa valmennuksissa ja keskustelemassa usean lääkärin kanssa.
Minulla oli juuri ennen ensimmäistä raskautta todettu virtsaputken ahtauma. Se on rakenteellinen vika, joka oli aiheuttanut minulle ongelmia ja haasteita vuosikausia. Diagnoosin saaminen kesti 7 vuotta ja sen aikana söin valtavan määrän antibioottikuureja, koska aina epäiltiin virtsatientulehdusta. Krampit ja kivut, joista kärsin johtuikin ahtaumasta, ei koskaan tulehduksesta.
Alatiesynnytys oli suurin toiveeni, mutta pelko sen aiheuttamista mahdollisista kudosvaurioista virtsaelimiin oli valtavan suuri. Esikoiseni kohdalla koko synnytystä edeltävä prosessi oli henkisesti haasteellinen. Asiasta kerron myöhemmin lisää. Onneksi sain silloin valtavasti tukea eri asiantuntijoilta, ja minulla oli neuvolassa tukena aivan ihana terveydenhoitaja.
Neuvolan ja synnytyssairaalan tuen lisäksi voi aina hakea itse lisätietoa ja apua tulevaan synnytykseen. Lääkäreiden lisäksi monilla yksityisillä lääkäriasemilla on myös kätilöiden tarjoamia neuvolapalveluja. Erilaisia valmennuksia ja lisää tukea voi hakea oman tarpeensa mukaan.
Esimerkiksi perheeni.fi-sivustolla kirjoittava Kristiina Laakso on kokenut kätilö ja uransa aikana tavannut paljon synnytyspelosta kärsiviä tulevia äitejä. Tutustu tästä Kristiinan blogikirjoitukseen, millaista valmennusta voi hakea yksityisestä neuvolasta.
Tutustu tästä Kristiinan blogikirjoitukseen, millaista valmennusta voi hakea yksityisestä neuvolasta.