Olen äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti Janna Rosenqvist ja tässä artikkelissa kerron vyöhyketerapeuttisesta vauvahieronnasta. Artikkelin lopusta löytyvästä videosta, pääset kurkkaamaan millaista vauvahieronta on.

Hoito suunnitellaan vauvan oireiden, voinnin ja perheen toiveiden perusteella

Kun vanhempi saapuu vauvan kanssa vastaanotolle, käymme ensimmäisenä läpi sekä synnytykseen että sen hetkiseen tilanteeseen liittyviä asioita. Erityisesti vastaanotollani keskustellaan mahdollisista synnytyksen aikaisista ongelmatilanteista ja vauvan voinnista. 

Keskustelemme myös mahdollisesta imetyksestä sekä äidin ruokavaliosta, jolla saattaa olla vaikutusta vauvan vatsavaivoihin. Lisäksi käymme läpi vauvan uni- ja päivärytmin ja pyrimme selvittämään, milloin vauvalla on eniten tyytymättömyyttä päivän aikana. 

"Vauvahieronnalla olen pystynyt helpottamaan monen vauvan unihäiriöitä ja parantamaan unen laatua."

Pyrin aina hoidon alussa saamaan hyvän yhteyden vauvaan. Esittelen itseni ja otan häneen katsekontaktin. Vaikka vauva ei pysty minulle sanoilla kommunikoimaan, haluan saada vauvalle turvallisen olon. Vauva voi olla hoidon aikana joko sylissä tai hoitopöydällä riippuen siitä, kumpi on hänelle mieluisampi.

Vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta tehdään aina vauvan ehdoilla

Pyrimme hieronnalla helpottamaan vauvan kokemaa kipua ja särkyä. Olen huomannut, että kiputiloista kärsivä vauva, ei jaksa vastaanottaa hoitoa samalla tavalla kuin vauva, joka ei kärsi kivusta. 

"Hoito toteutetaankin aina vauvan ehdoilla ja hoitoaika on yksilöllinen." 

Hoidolle varataan yleensä aikaa kokonaisuudessaan tunti, josta itse hierontaan kuluu 30-45 minuuttia. Näin aikaa jää myös vaipan vaihdolle, imettämiselle ja keskustelulle.

Hoito aloitetaan yleensä pään alueelta. Vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta lähtee korvista, jalkapohjista ja käsistä, joihin heijastuu kaikki kehon alueet. Hoidon aikana tavoitteena on rentouttaa koko keho. 

Näin helpotetaan lihasjännitystä ja saadaan apua kehon jäykkyyksiin. Vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta vähentää vauvan kokemaa stressiä ja kohentaa mielialaa.

"Hoito keskittyy alkuhaastattelussa esille nousseisiin ongelmakohtiin, kuten vatsavaivat, pulauttelu ja refluksioireet." 

Esimerkiksi vatsavaivoja saadaan hoidettua hyvin jalkapohjista ja hoitoa voidaan tehostaa hieromalla kevyesti vatsan päältä, jos vatsa ei ole kovin arka. Hieronta parantaa myös aineenvaihduntaa.

Hoitokertojen määrää vaikuttaa vauvan vointi

Hoitokertojen määrä vaihtelee vauvan voinnin mukaan. Yleensä kolme hoitokertaa on riittävä määrä, mutta toisinaan tarvitaan useampi kerta. Vastaanotolla tehtävien hoitojen lisäksi annan vanhemmille mukaan kotihoito-ohjeet, jotka ovat sopivat juuri heidän vauvansa tarpeisiin. 

"Kotona tehtävä hoito jatkaa ja tukee vastaanotolla tehtävää vyöhyketerapeuttista vauvahierontaa."

Vastaanotolle voi tulla jo kun vauva on parin viikon ikäinen. Yleensä vyöhyketerapeuttiseen vauvahierontaan hakeudutaan alle vuoden iässä. Vyöhyketerapeuttista hoitoa tehdään toki lapsille ja aikuisille, mutta itse keskityn vauvahierontaan. 

Hoito sopii pääsääntöisesti kaikille vauvoille, mutta on kuitenkin muutamia huomioon otettavia asioita. Vauvan ihon tulisi olla ehjä, eikä siinä saa olla haavoja tai ihoinfektioita. Mikäli vauva on kuumeinen tai meneillään on infektio, ei hoitoon voi saapua. Antibioottikuurin kohdalla kannattaa odottaa, että kuurin loppumisesta on muutama päivä ja rokotteiden antamisen jälkeen on syytä odottaa 3-5 päivää.

Tutustu seuraaviin blogikirjoituksiini...

Raskausfysioterapia

Raskaushieronta

Synnytyksen stimulointi vyöhyketerapian avulla

Lisää meidän blogikirjoituksia lantionpohjan fysioterapiasta.